Verkko-opinnoista uutta potkua uralle

Ihmiset opiskelevat mitä moninaisimmissa elämäntilanteissa. Tämän valossa on ymmärrettävää, että läsnäoloa edellyttävät luentokurssit eivät sovellu kaikille. Onneksi opinjanoisille on tarjolla paitsi monimuoto-opintoja myös verkkokursseja, joiden avulla opintoja on mahdollista suorittaa jopa täysin etänä.

Etäopintoja voi suositella esimerkiksi vanhempainvapaata viettävälle, ulkomailla au pairina olevalle tai välivuottaan pitävälle pääsykokeisiin valmistautujalle, joka reppureissaa tai käy töissä. Verkkokurssit ovat kullanarvoisia myös silloin, kun kotoa on vaikea poistua sairauden tai liikuntarajoitteen vuoksi.

Etä- tai monimuoto-opiskelu on oivallinen vaihtoehto, kun tavoitteena on tutustua lähemmin johonkin alaan, mutta ei ole varma, onko kiinnostus niin suurta, että se motivoisi pääsykokeisiin valmistautumiseen tai uraopintoihin. Etäopinnot ovat esimerkiksi avoimessa yliopistossa sangen kohtuuhintaisia, joten muutaman opintopisteen suorittaminen ei ole suuri taloudellinen investointi.

Vielä joitakin vuosia sitten verkko-opintoihin suhtauduttiin hieman vähättelevään tai epäilevään sävyyn, mutta sittemmin asenteet ovat muuttuneet. Netti on vakiinnuttanut paikkansa luontevana toimintaympäristönä lähes kaikilla elämän osa-alueilla ja kansainvälisissä työyhteisöissä kollegat pitävät päivittäin yhteyttä keskenään nimenomaan sähköisesti.

Kansanvalistusseuran kirjeopisto suomalaisten etäopintojen uranuurtajana

Asiat hoituvat ja informaatio kulkee suuntaan ja toiseen vaivattomasti, joten miksei sama käytäntö toimisi myös opintojen suhteen? Kriittinen suhtautuminen pelkästään verkossa suoritettaviin kursseihin tai opintokokonaisuuksiin on edelleen valloillaan etenkin Yhdysvalloissa, jossa erilaiset verkkohuijaukset ja väärennetyt diplomit ovat suuren maailman tyyliin arkipäivää. Suomessa tilanne on toinen.

Maassamme esimerkiksi avoimen yliopiston järjestämä opetus on tarkoin säädeltyä, joten väärinkäytösten riski on käytännössä olematon. Suomen pitkäikäisin, kirjekurssimuotoista, yleissivistävää opetusta tarjoava toimija on sitoutumattoman sivistysjärjestön, Kansanvalistusseuran, kirjeopisto, joka aloitti toimintansa vuonna 1920.

Kansanvalistusseuran kirjeopiston suosio oli huipussaan vuonna 1944, jolloin opiskelijoita oli peräti huimat 40 000. Kiistaton todiste Kansanvalistusseuran tarjoaman etäopetuksen suosiosta on se, että Helsingin yliopisto ylitti Suomen suurimpana oppilaitoksena tunnetun kirjeopiston opiskelijamäärän vasta 2000-luvun alkuvuosina.

Verkko-opinnoista hyötyminen

Verkko-opinnoista on kullanarvoista hyötyä esimerkiksi silloin, jos yliopisto-opinnot ovat aikoinaan syystä tai toisesta keskeytyneet ja ne haluaa saada tavalla tai toisella päätökseen.

Tuolloin avoimet yliopisto-opinnot voivat toimia ponnahduslautana koulun penkille, sillä tarvittavan opintopistemäärän suorittanut opiskelija voi hakea varsinaiseksi opiskelijaksi avoimen yliopiston väylän kautta. Vaadittu pistemäärä vaihtelee yliopistoittain ja tiedekunnittain.

Verkko-opintojen avulla voi myös kehittää ammatillista osaamistaan töiden ohessa. Esimerkiksi pienillä paikkakunnilla tai syrjäseuduilla asuvat eivät välttämättä pysty osallistumaan halutunlaiseen lähiopetukseen, jolloin etäopinnot tarjoavat käytännössä ainoan mahdollisuuden opiskeluun.

Verkko-opinnot mahdollistavat opiskelun myös niille, jotka viettävät aikaa ulkomailla useamman kuukauden ajan. Se, että esimerkiksi avoimessa yliopistossa voi opiskella verkkokurssin muodossa lähes mitä tahansa opintoalaa ainakin muutaman opintopisteen verran, tarjoaa oivallisen mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja omien kiinnostuksenkohteidensa selvittämiseen. Uravalinta ei ole kaikille itsestäänselvyys, joten on hyvä, jos eri aloihin voi tutustua hieman pintaraapaisua perusteellisemmin.

Etäopiskelu ei merkitse pelkkää yksinäistä puurtamista

Etäopinnoista puhuttaessa ensimmäinen mielikuva on herkästi se, että ne merkitsevät ainoastaan yksinäistä puurtamista ilman ketään, keltä kysyä neuvoa tai mielipidettä. Näin ei tietenkään ole, sillä jokaisella kurssilla on myös vastuuopettajansa, jonka puoleen voi kääntyä erilaisten kysymysten tiimoilta.

Lisäksi opiskelijat voivat pohtia virtuaalisessa keskusteluryhmässä opiskeluun liittyviä teemoja. Virtuaalista oppimisympäristöä hyödynnetään nykyisin monella tapaa, joten opintojen lomassa tehdään esimerkiksi ryhmätöitä ja luetaan kanssaopiskelijoiden laatimia esseitä ja harjoitustöitä.

Verkko-opiskelu on tietyllä tapaa enemmän aktiivisuutta vaativaa kuin perinteinen, luentomuotoinen opetus. Verkkokurssin päätteeksi edessä on yleensä joko sähköisessä oppimisympäristössä palautettava tentti tai kurssimateriaaliin ja kirjallisuuteen perustuvan esseen kirjoittaminen. Verkkoalustat ovat vieneet etäopiskelun aivan uudelle tasolle, sillä niiden ansiosta muun muassa yhteistyö ulkomaisten oppilaitosten kanssa sujuu paljon aiempaa mutkattomammin.

Voiko verkko-opintojen kautta päästä työharjoitteluun?

Vaikka nyrkkisääntö on, että harjoittelupaikat on tarkoitettu ainoastaan päätoimisille opiskelijoille tai vastavalmistuneille, voi verkko-opintojen kautta päästä kuin päästäkin harjoittelun makuun.

Näin on siinä tapauksessa, jos verkko-opinnot ovat osa tutkintoon tähtääviä, monimuoto-opintoina suoritettavia opintoja. Tai silloin, jos etäopinnot ovat toimineet ponnahduslautana tutkintoon johtaviin korkeakouluopintoihin. Joka ikinen vuosi eri alojen suomalaisopiskelijoita suorittaa opintoihin liittyvän työharjoittelunsa esimerkiksi digitaalisen markkinoinnin yrityksessä tai nettikasinolla.

Mikäli avoimessa korkeakoulussa suorittaa joko läsnäolo-, monimuoto- tai verkko-opintoina riittävän määrän opintopisteitä, voi päästä sisään varsinaiseksi tutkinto-opiskelijaksi. Tämä vaatii tietenkin kovaa työtä ja pitkäjänteistä ponnistelua, mutta avoimen reitti ei ole missään tapauksessa mahdoton. Joka vuosi lähes alalle kuin alalle valitaan avoimen väylän kautta lukuisia opiskelijoita, joten kyse ei ole täysin poikkeuksellisesta käytännöstä.

Avoimessa korkeakoulussa opintoja tehneet opiskelijat ovat varsinaiset tutkintoon tähtäävät opinnot aloittaessaan edenneet jo melko pitkälle, mutta konkreettinen sukellus yliopistomaailmaan tuo opintoihin aivan uuden ulottuvuuden.

Nettiä tarvitaan kaikessa

Yhteiskunnan digitalisoituminen on johtanut siihen, että lähes kaikkien virallisten asioiden hoitaminen edellyttää nykyisin joko tietokoneen selaimen kautta tai erikseen asennettavan sovelluksen avulla asiointia. Tämä aiheuttaa haasteita etenkin varttuneemmalle väelle, jolle jopa sähköpostin käyttö ja laskujen maksaminen verkossa voi tuntua haasteelliselta.

Verkko-opiskelu tarjoaa todellisen syväluotauksen netin ja tietokoneiden kiehtovaan maailmaan ja virtuaalinen oppimisympäristö on aivan oma lukunsa. Tietotekniset taidot kehittyvät opintojen lomassa huomaamatta, mistä on taatusti hyötyä myös työelämässä.

Vielä 25 vuotta sitten oli lähestulkoon mahdotonta kuvitella, kuinka tärkeään asemaan tietokoneet ja nopea, digitaalinen tiedonsiirto tulisivat nousemaan elinaikanamme. Palveluiden digitalisointi on helpottanut ja selkeyttänyt toimintoja ja käytäntöjä huomattavasti, mutta muutokseen on luonnollisesti mahtunut myös haasteita. Suurten ikäluokkien johdattaminen internetin ja tietokoneiden saloihin ei ole ollut aivan mutkaton prosessi, mutta erilaiset kurssit ja ihmisten aktiivinen kiinnostus ovat edesauttaneet palveluiden virtualisoinnin onnistumista.

Etäopintojen vaikutus työllistymiseen

Itsensä kehittäminen on aina positiivinen juttu. Erilaisten kurssien ja seminaarien lisäksi myös etäopinnot nähdään myönteisenä, itsensä kehittämiseen tähtäävänä toimintana. Onkin niin, että vain ani harva työantaja suhtautuu nyrpeästi siihen, että työntekijä päivittää tehtäviinsä liittyvää osaamistaan. Monella työpaikalla tuetaan taloudellisesti työntekijän osaamista ja tehokkuutta parantavaa koulutusta. Ja mikäli onni oikein potkaisee, vastaa työnantaja kaikista opiskeluun liittyvistä kustannuksista.

Etäopintoja voi suorittaa lähes alalla kuin alalla. Vaihtoehtoja löytyy toisin sanoen folkloristiikasta koodaukseen. Mikäli etäopinnot ovat osa laajempaa opintokokonaisuutta, on työllistyminen niiden myötävaikutuksella täysin mahdollista. Tietenkin joillakin aloilla huomattavasti todennäköisempää, kuin toisilla.

Mediassa julkaistaan säännöllisin väliajoin tutkimustuloksia, joissa kerrotaan tiettyjen alojen työvoimavajeesta tai ylitarjonnasta. Jos lisäkoulutukseen hakeutumisen suurimpana motiivina on työllistyminen, eikä niinkään palava intohimo tiettyä alaa kohtaan, kannattaa kyseisiin listauksiin kiinnittää huomiota.

Mikäli opintojen aikana suorittaa niihin kuuluvan työharjoittelujakson, on sen aikana mahdollista solmia kontakteja, jotka voivat auttaa työllistymisessä merkittävästi. Työharjoittelusta voi poikia kesätyö, määräaikainen työsuhde tai hyvässä lykyssä jopa pidempiaikainen pesti.

Verkko-opinnot yleistyvät entisestään

Kansainvälistymisen myötä etäopintojen ja verkossa suoritettavien opintokokonaisuuksien merkitys on kasvanut entisestään. Tiedeyhteisössä tutkimustyötä voidaan tehdä useasta kolkasta ympäri maailmaa ja tohtorikokelaan kohdalla ei ole yhtään harvinaista, että vastaväittelijä työskentelee maapallon toisella laidalla sijaitsevassa yliopistossa.

Ihmisten lisääntyneen liikkuvuuden vuoksi tarve etäopinnoille on suurempi kuin koskaan, mikä näkyy myös siinä, että yliopistot tarjoavat opiskelijoilleen yhä joustavampia suoritustapoja. Suomessa tietokone on lähes hammasharjaan verrattavissa oleva perusvaruste, joten netin käyttö ja itsenäinen tiedonhankinta sujuu valtaosalta näppärästi.